lomaviini

Muutama sana lomaviinistä, ennen kuin mokomat loppuvat - viinit ja lomat. Tavoitteena oli ostaa viini, jonka maku ei olisi "liikaa" mihinkään suuntaan. Ei liian voimakas shiraz, mehumainen merlot tai savuinen pinotage. Päädyin siis vanhaan hyväksi todettuun, tuttuun - tempranilloon. Kahdesta myyjän suosittelmasta tönöstä valitsin kuulemma sen hedelmäisemmän ja raikkaamman espanjalaisen Morada Realin.
Valinta oli hyvä, ei mikään maailmoja syleilevä monivivahteinen talvinen ja vahva-arominen makupommi, mutta sain juuri sitä, mitä hain.
Ensivaikutelma oli hapokas. Tanniineista ei ollut tietoakaan. Jälkimaku ei ollut mikään häkellyttävän pitkä, mutta siinä oli löydettävissä punaherukkaa, puolukkaa ja hetken hengähdettyään myös kirsikan makua ja hentoa vaniljaista mausteisuutta.
Viiniä voisi suositella hyvin myös salaatin tai jopa kalan kanssa nautittavaksi.
Tänään myös kevät alkoi kai virallisesti, koska minusta tuli blondi!